Rick Joynerin alkusanat kirjaan 
"PETOS, TAISTELU, VOITTO".

Vuoden 1995 alussa Herra antoi minulle unen, joka oli ensimmäinen monista yhteen kytkeytyvistä profeetallisista kokemuksista. Julkaisin tiivistetyn version ensimmäisestä unesta lehdissä The Morning Star Prophetic Bulletin ja The Morning Star Journal otsikolla The Hordes of Hell Are Marching (Helvetin joukot marssivat). Jatkaessani Herran etsimistä sen suuren hengellisen taistelun takia, jonka olin nähnyt, sain sarjan siihen liittyviä näkyjä ja profeetallisia kokemuksia. Julkaisin niistä tiivistetyt versiot The Morning Star Journal -lehdessä otsikolla The Hordes of Hell Are Marching, Parts II & III (Helvetin joukot marssivat, osat II & III). Sarjasta tuli todennäköisesti suosituimmat kirjoitukset, mitkä olemme koskaan julkaisseet. Meille tuli tulvimalla pyyntöjä, että kaikki kolme osaa julkaistaisiin yhtenä kirjana. Päätin tehdä niin, ja ryhdyin täydentämään tiivistettyihin versioihin kaikkea sitä, mikä niistä oli jätetty pois. Juuri kun olin valmis antamaan kirjan toimitusosastollemme, sain kuitenkin uuden profeetallisen kokemuksen, joka aivan ilmeisesti liittyi näkyyn ja sisälsi sellaista, mikä mielestäni muodosti kaikkein tärkeimmät osat. Nämä sisältyvät kirjan osiin IV & V (osa IV julkaistiin osittain The Journal -lehden osassa III). Kirjan kolmessa ensimmäisessä osassa on myös huomattavan paljon materiaalia, jota ei aiemmin ole julkaistu.

Kuinka sain näyn

Yksi yleisimmistä asioista, mitä minulta tästä näystä kysytään, koskee sitä miten sain sen. Uskon tämän olevan tärkeä kysymys, ja yritän siksi vastata tässä siihen lyhyesti. Ensiksi minun täytyy selittää, mitä tarkoitan näyillä ja "profeetallisilla kokemuksilla". Profeetallisia "kokemuksia", niin kuin niitä nimitän, on lukuisia ja monenlaisia. Niihin kuuluvat kaikki ne ensisijaiset tavat, joilla Herra on Raamatussa puhunut kansalleen. Koska Herra on sama tänään kuin Hän oli eilen, Hän ei koskaan ole lakannut olemasta samalla tavoin yhteydessä kansaansa, ja näiden kokemusten voi huomata jatkuneen kautta seurakunnan historian. Kuten apostoli Pietari selitti Apostolien tekojen toiseen lukuun kirjatussa saarnassaan, unet, näyt ja profetiat ovat ensisijaisia merkkejä viimeisistä päivistä. Samoin Pyhän Hengen vuodatus. Nämä ovat yleistymässä meidän aikanamme, koska aivan ilmeisesti olemme lähestymässä tämän aikakauden loppua.

Yksi syy siihen, että ne ovat nyt niin paljon yleisempiä on, että tulemme tarvitsemaan niitä saavuttaaksemme päämäärämme näinä aikoina. On myös totta, että Saatana, joka valitettavasti tuntee Raamatun paremmin kuin monet kristityt, ymmärtää myös profeetallisen ilmoituksen tärkeyden Jumalan ja Hänen kansansa välisessä suhteessa, ja siksi suuressa määrin syytää omia väärennettyjä lahjojaan niille, jotka palvelevat häntä. Kuitenkaan väärennöstä ei olisi, ellei olisi aitoa, samoin kuin kolmen dollarin väärennöksiä ei ole, koska sellaisia seteleitä ei ole aitojakaan. Pian sen jälkeen, un minusta tuli kristitty vuonna 1972, luin tuon Apostolien tekojen toisesta luvussa olevan kohdan ja ymmärsin, että jos nyt elimme lopun aikoja, oli tärkeä ymmärtää tavat, joilla Herra tulisi puhumaan meille. En muista alussa rukoilleeni, että saisin itse näitä kokemuksia mutta aloin saada niitä, mikä antoi minulle vielä lisävauhtia niiden ymmärtämisessä. Tämän jälkeen elämässäni on ollut ajanjaksoja, jolloin kokemuksia on ollut hyvin tiheään. Elämässäni on myös kulunut pitkiä aikoja, jolloin en ole saanut niitä. Jokaisen kauden jälkeen, jolloin kokemuksia ei ole ollut, ne kuitenkin palasivat , ja tulivat joko paljon voimakkaampina tai ilmaantuivat paljon tiuhempaan. Viime aikoina ne ovat kuitenkin olleet molempia. Kaikki tämä on opettanut minulle paljon profeetallisista lahjoista, kokemuksista ja profeetallisesta ihmisistä, joita käsittelen yksityiskohtaisemmin kirjassani Prophetic Ministry, 1997, MorningStar Publications, Charlotte, NC, USA

Profeetallisia ilmestyksiä on monta eri tasoa. Alkutasoilla ovat profeetalliset "vaikutelmat". Nämä ovat todellisia ilmestyksiä. Ne voivat olla poikkeuksellisen yksityiskohtaisia ja tarkkoja, kun niitä tulkitsevat kokeneet ja niille herkät kristityt. Tällä tasolla kuitenkin tunteemme, ennakkoluulomme ja oppimme voivat vaikuttaa "ilmestyksiimme". Siksi olen päättänyt olla käyttämättä sellaisia ilmauksia kuin "näin sanoo Herra" mistään tällä tasolla tulevista ilmestyksistä. Myös näyt voivat tulla vaikutelman tasolla. Ne ovat hienovaraisia ja niitä täytyy katsoa "sydämen silmin". Myös ne voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja, etenkin jos niiden vastaanottaja ja/tai tulkitsija on kokenut kristitty. Mitä enemmän "sydämemme silmät" avautuvat, kuten Paavali rukoili Efesolaiskirjeen kohdassa 1:18, sitä väkevämpiä ja hyödyllisempiä ne voivat olla. Seuraava ilmestyksen taso on tietoinen tunne Herran läsnäolosta tai Pyhän Hengen voitelusta, mikä tuo erityistä valoa sieluumme. Tämä tapahtuu usein kirjoittaessani tai puhuessani, ja se antaa minulle paljon suuremman luottamuksen puheeni tärkeyteen ja tarkkuuteen. Uskon, että Uuden testamentin kirjeitä kirjoittaessaan apostolit todennäköisesti kokivat tällaista. Se antaa meille suurta luottamusta. Se on kuitenkin taso, jolla ennakkoluulomme, oppimme jne. voivat vielä vaikuttaa meihin. Uskon Paavalin siksi joissain asioissa sanovan, että hän antaa oman mielipiteensä, mutta että hänen mielestään hänelläkin oli Herran Pyhä Henki (joka oli samaa mieltä).

Profeetallisuutta käsiteltäessä yleensä on paljon enemmän tarvetta nöyryyteen kuin dogmatismiin. "Avoimet ilmestykset" ilmaantuvat korkeammalla tasolla kuin vaikutelmat. Ne ovat yleensä selkeämpiä kuin jopa hetket, jolloin tiedostamme Herran läsnäolon tai voitelun. Avoimet ilmestykset ovat ulkoisia, ja ne nähdään yhtä selvästi kuin elokuva valkokankaalta. Uskon tällä tavoin saaduilla ilmestyksillä olevan paljon vähemmän sekoittumisen mahdollisuuksia, koska ne eivät ole hallittavissamme. Toinen korkean tason profeetallinen kokemus on hurmos, jollaisen Pietari koki, kun hänet neuvottiin menemään Korneliuksen taloon, ensimmäistä kertaa saarnaamaan evankeliumia pakanoille, ja sellainen, jonka Paavali koki rukoillessaan temppelissä ja josta hän kertoo Apostolien tekojen luvussa 22. Hurmoksen kokeminen oli yleistä Raamatun profeetoille. Hurmostila on kuin näkisi unta valveilla ollessaan. Sen sijaan, että vain näkee kuin filmin valkokankaalta niin kuin avoimessa näyssä, tuntuu kuin olisi elokuvassa. Tuntuu että jollain kumman tavalla itse tosiaankin on siinä. Hurmostilat voivat vaihdella melko lievistä hurmoksista, jolloin olet yhä tietoinen fyysisestä ympäristöstäsi ja voit jopa olla vuorovaikutuksessa sen kanssa, sellaisiin, joissa tunnet kirjaimellisesti olevasi paikassa, jossa näky tapahtuu. Hesekiel näytti kokevan tätä aika usein, ja Johannes luultavasti koki tällaista saadessaan Ilmestyskirjassa kuvatut näyt. Kaikki tähän kirjaan sisältyvät näyt alkoivat unella. Osa siitä tuli hyvin voimakkaassa Herran läsnäolon tunteessa, mutta ylivoimainen enemmistö tuli jonkintasoisessa hurmoksessa. Enin osa tuli tasolla, jossa olin yhä tietoinen ympäristöstäni ja pystyin jopa olemaan vuorovaikutuksessa sen kanssa, kuten vastaamaan puhelimeen. Kun ne keskeytettiin tai kun tapahtumista tuli niin kiihkeitä, että minun piti nousta ylös ja kävellä ympäriinsä, istuutuessani jälleen, olin heti takaisin kohdassa, johon olin keskeyttänyt.

Kerran kokemuksesta tuli niin ankara, että todellakin nousin ja lähdin vuoristomökiltä, jossa käyn Herraa etsimässä, ja ajoin kotiin. Palasin yli viikkoa myöhemmin, ja olin melkein heti taas kohdassa jossa keskeytin. En ole koskaan tiennyt kuinka "käynnistää" tällaisia kokemuksia, mutta minulla on melkein aina ollut vapaus halutessani pysäyttää ne. Suuria osia tästä näystä tuli kaksi kertaa mielestäni varsin hankalina aikoina, kun olin mennyt mökilleni tekemään tärkeitä töitä, joiden valmistumisen takaraja oli käsillä. Kaksi Journal-lehtemme numeroa ilmestyi tämän takia hivenen myöhässä, ja olin toivonut että olisin saanut viimeksi julkaistun kirjani valmiiksi muutamaa kuukautta aiemmin. Herra ei kuitenkaan näytä olevan kovin huolestunut aikarajoistamme! Tässä kirjassa kuvatuissa unessa ja hurmostiloissa minulla oli hengelahjoja, jotka mielestäni ovat suuresti vahvistettuja henkien erottamisen ja tiedon sanojen lahjoja. Joskus katsoessani jotakin ihmistä tai rukoillessani seurakunnan tai palvelustyön puolesta, alan vain tietää niistä asioita, joista minulla ei ole mitään luonnollista tietoa., kun taas profeetallisten kokemusteni aikana nämä lahjat toimivat tasolla, jota itse en ole koskaan kokenut "tavallisessa elämässä". Teoksessa kuvaamissani näyissä pystyin katsomaan pahuuden joukkojen divisioonaa ja tietämään oitis kaikki sen strategiat ja kyvyt. En tiedä miten sain tiedon, mutta vain tiesin, ja hyvin yksityiskohtaisesti. Joissain tapauksissa katsoin jotain tai jotakuta ja siinä samassa tiesin hänen menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa. Säästääkseni aikaa ja tilaa olen sisällyttänyt tällaiset tiedot kirjaan itsestään selvyyksinä, selittämättä kuinka ne sain.

Profeetallisten ilmestysten käytöstä

Haluan painokkaasti todeta, etten uskon minkäänlaisen profeetallisen ilmestyksen olevan tarkoitettu opin perustamiseksi. Sitä varten meillä on Raamattu. Profeetallisuudelle on kaksi peruskäyttöä. Ensimmäinen on se, että paljastetaan Herran tämänhetkinen tai tuleva strateginen tahto joissakin asioissa. Tästä meillä on esimerkkeinä Paavalin uni Makedoniaan menosta ja hurmos, jossa häntä käskettiin lähtemään heti Jerusalemista. Esimerkkejä löytyy myös Agabuksen palvelutyöstä. Yksi niistä koski nälänhätää, jonka oli määrä tulla koko maailmaan, ja toinen liittyi Paavalin vierailuun Jerusalemissa. Näemme tällaisia ilmestyksiä annetun myös siksi, että Raamattuun sisältyvä opinkohta, jota ei nähdä selkeästi, valottuisi. Esimerkiksi Pietarin hurmos valaisi sekä Herran tahtoa että Raamatussa olevaa vankkaa opinkohtaa, jota koskevat kirjoitukset olivat hyvin selkeät (pakanat saivat vastaanottaa evankeliumin), mutta jota seurakunta ei vielä ollut ymmärtänyt. Tässä kirjassa olevat näyt sisältävät joitakin strategisia ilmestyksiä, ja nämäkin valottivat joitakin Raamatun opinkohtia, joita tosiaan en ollut ennen ymmärtänyt, mutta nyt näen aivan selkeästi. Useimmat opinkohdat, joihin sain valaistusta näissä kokemuksissa, olen kuitenkin tuntenut vuosikaudet ja niitä myös vuosikaudet opettanut, vaikka en voikaan sanoa eläneeni järin hyvin niiden kaikkien mukaan.

Ajattelin monesti Paavalin Timoteukselle antamaa varoitusta tarkata omia opetuksiaan. Monia niistä asioista, joita minulle puhuttiin näissä saamissani kokemuksissa, olen itse opettanut tavan takaa. Tiedän, että laiminlyön itse joidenkin omien opetusteni toteuttamisen eli en toimi niin kuin minun pitäisi, ja siksi hyväksyin monet niistä henkilökohtaisena nuhteluna. Koin kumminkin niiden olevan myös yleisiä sanomia, ja olen sisällyttänyt ne tähän. Jotkut kehottivat minua kirjoittamaan teoksen allegoriaksi* kolmannessa persoonassa kuten Kristityn vaellus, mutta useista syistä päätin olla tekemättä niin. Ensiksikin luulen, että jotkut olisivat pitäneet tätä minun luovuuteni tuloksena, ja se olisi ollut väärin. Haluaisin olla niin luova, mutta en ole. Toinen syy oli, että ajattelin voivani olla paljon täsmällisempi, jos kertoisin asiat juuri niin kuin ne sain, ja teinkin parhaani välittääkseni kokemukset juuri sillä tavoin kuin ne saatiin. Pidän kuitenkin yksityiskohtien muistiani yhtenä suurimmista heikkouksistani. Ajoittain olen kyseenalaistanut muistini joissakin näyn yksityiskohdissa, ja siksi mielestäni sinulla pitäisi olla vapaus tehdä samoin. Mielestäni tämä on oikein, oli kyseessä mikä tahansa tällainen sanoma. Vain Raamattu ansaitsee, että sitä pidetään erehtymättömänä. Rukoilen, että lukiessasi Pyhä Henki johdattaa sinut totuuteen ja erottaa mahdollisen rikkaviljan vehnän joukosta.

- Rick Joyner -

* kuvaannollinen tai vertautauskuvallisesti

Takaisin